Jokasyksyisen EU:n Koodiviikon
kynnyksellä inspiroiduin kirjoittamaan kuinka esiopetusikäiset voisivat leikkiä
ohjelmointia, tehdä itse pelejä ja opetella ensin koodaamaan lautapelipohjilla
ennen kuin kokeilevat digitaalisia pelejä. Internetsivulta http://codeweek.eu/ sekä Twitterin
#EUcodeweek palstalta löytyy runsaasti englanninkielistä materiaalia
Koodiviikolle. Halusin kuitenkin ideoida ihan omanlaisia ja kirjoittaa ylös jo
lasten kanssa kokeilemiamme. Tänä vuonna EU:n Koodiviikko osuu koulujen
syysloman aikaan 15.–23.10.2016 pääkaupunkiseudulla.
Leikissä lapsi oppii uusia asioita.
Käyttämällä mielikuvitusta lapsi luo kuvitteellisia tilanteita. Peleissä lapsi
kokeilee sekä kykyjään että rajojaan. Monet lapset ovat tottuneet pelaamaan
tableteilla ja älypuhelimella sekä PC:llä erilaisia valmiita pelejä kuitenkaan
sen enempiä miettimättä miten peli ja pelin eteneminen on suunniteltu.
Ennen 6+ suunnattujen alkeiskoodaus-
ja ohjelmointipelien pelaamista, olisi hyvä käydä toiminnallisesti ja luovasti
läpi erilaisia ohjeistuksia ja oppia ohjaamaan omaa toimintaansa
suunnitelmallisesti sekä auttamaan paria monipuolisin ja kokeilevin ohjein. Parasta
olisi, jos lapset saisivat itse suunnitella jonkinlaisen pöytäpelin ohjeineen,
pelivälineet ja palkinnot. Sen sijaan, että lapsi kokeilisi yrityksen ja
erehdyksen kautta ohjelmoida valmiissa pelissä (app) hahmojaan, hän onkin itse pelisuunnittelija,
joka määrittelee mitkä asiat vaikuttavat pelin kulkuun ja luo sille säännöt. Harjoittelemalla leikillistä ohjelmointia, lapsi ei ota vastaan vain tietoa, vaan on aktiivinen tiedon tuottaja itse sekä tiedon testaaja ja soveltaja (oppimisprosessi). Omaan peliin voidaan yhdistää monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja kun lapsi saa harjoitella ohjelmoimista tietyssä kontekstissa, asian omaksuminen tapahtuu leikin kautta jääden kuitenkin mieleen. Opitut asiat säilyvät muistissa, kun oppimistilanne on positiivinen ja kannustava sekä motivoiva. Yhteistyö parin ja joukkueen kanssa on myös omiaan luomaan positiivista palautetta ja onnistumisen tunnetta.
Kun annat lasten suunnitella pelejä ja pelihahmoja joita he ohjelmoivat, kirjaa ylös heidän ehdotuksiaan ja kuvanna niitä tarvittaessa. Pidä huoli, ettet itse ohjaile heitä haluamaasi suuntaan liikaa. Aikuinen toimii tässä oppimisprosessissa siten, että hän auttaa pelisuunnittelijoita sellaiseen suuntaan, että pelin tekeminen ja itse pelaaminen ja hahmojen ohjelmoiminen ja toisen pelaajan ohjaaminen lopulta mahdollistuu.
Muista varata riittävästi aikaa, ainakin kaksi eri toimintakertaa, jolloin aluksi luodaan pelin pohja ja säännöt ja vasta seuraavalla kerralla testataan sen toimivuutta ja tehdään mahdollisia paranneltuja muutoksia ja lopulta päästään leikkiohjelmoimaan. Dokumentoi koko projekti vaihe vaiheelta. Lapsille on tärkeää, että heidän työskentelyään arvostetaan ja että sillä on muillekin kuin vain heille itselleen merkitystä. Työskentelytapa sopii esiopetusryhmän avoimien ovien päiviin sekä osaksi vanhempainiltaakin, mikäli lapset voivat olla vanhempiensa mukana. Jaettu oivallus on kaksinkertainen ilo!
T. Terhi Kuoppala , pedagoginen ICT-ohjaaja
Updated: Terhi
ICT esiopetuksessa, jonka tekijä on Terhi Kuoppala, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
